Olen kuulemma luvannut majoittaa tytär 2:n keskieurooppalaisen tuttavan meille viikoksi maaliskuussa. En muista tarkalleen, missä tilanteessa olisin aukottomasti sen mennyt lupaamaan, mutta kai olen sanonut ainakin että harkitaan. Tämä on otettu lupauksena ja kun yritin putista vastaan, tytär 2 nosti leukansa koholle ja huusi minulle silmät leimuten, että "no se nyt on kuitenkin tulossa, sun on myöhäistä katua!" Uhmakkaasta eleestä huolimatta tytär on minua selkeästi lyhyempi, joten jäi minulle sentään jotain sanssia suhtautua tilanteeseen ylhäältäpäin ja coolisti.
Keskieurooppalainen POIKA nukkumaan tyttären huoneeseen (ja tytär itse sohvalle) viikoksi. Minun pitää siis viikon ajan esittää kohteliasta ja mukavaa perheenäitiä. En voi haahuilla pyjamassa aamiaisella, en hiipparoida alasti suihkusta makuuhuoneeseen. Pitää vähän panostaa ruoanlaittoon. Pitää puhua kieltä, jota en kovin hyvin osaa, ja englanniksi loput. Tytär 2 sanoi, että "sun ei sit kannata puhua sille hyvää englantia, kun se osaa vain huonoa." Hmph. Ja minähän osaan vain hyvää. No, kuulemma tuoksi viikoksi on aika paljon ohjelmaa suunnitteilla, että ehkä tytär viihtyy kundin kanssa kaupungilla ja porukoissa aika paljon ja tulevat tänne lähiöön vain nukkumaan.
Tästähän voisi saada vaikka stressin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti