Draama

Olen alkanut inhota sanan draama saamaa merkitystä ihmissuhteissa. Sitä kun nykyään tuntee välillä, että draamaan sisällytetään kaikki ei-toivottava, nimittäin sellainen, jonka vuoksi ihmisen pitäisi asettua toisen asemaan. Moni ei halua elämäänsä mitään turhaa draamaa. Tarkoittavat sitä, että eivät halua enää puhua vaikeista asioista, eivätkä halua olla avuksi sille rasittavalle draamahenkilölle, jota jokin asia ahdistaa. Onhan helpompaa välttää kaikki turha draama ja siirtää vastuu toiselle - selvittäköön omat draamansa, mitä niillä muita vaivaamaan. 

Draama kaivetaan esiin suorastaan vähättelymielessä. Mitätöimällä toiselle tärkeät asiat turhaksi draamaksi voi pönkittää omaa ylemmyyttään ja paremmuuttaan. Että eipähän ainakaan sorru tunteiden valtaan eikä jauha turhista, vaan porskuttaa eteenpäin. Ja sillä aikaa lytätty draaman tuottaja tuntee olevansa paitsi väärässä myös harhainen - hänen kokemuksensa ei olekaan vakavasti otettava vaan muille ihmisille harmillista ja latteaa draamaa.

*** 

Muutoin olen sitä mieltä, että on omituista, että naapurikunnan alueen ladut ovat leveämpiä kuin Tampereen. Heti, kun kunnan rajan yli hiihtää, on varsinkin alamäessä laskettava haarat levällään kuin ankka tai joku.