Olen päässyt pahimmasta ojanpohjasta taas joksikin aikaa ja suurin väsymys ja aivosumu on väistynyt. Niinpä minulla ei sitten olekaan oikein mitään sapekasta sydänverellä kirjoitettavaa asiaa.
Eilen heitin palindromin hukkaan. Keskustelin esimieheni kanssa käsienpesuaineesta, olin sitä mieltä, että pelkkä saippua ei oikein riitä puhdistamaan valuraudan mustaamia käsiä ja toivoin hänen hankkivan aiemmin käytettyä hankausainetta. Esimies sanoi, että ei hän nyt mitään uutta ainetta osta, kun saippuakauppias kävi juuri ja varasto on täynnä. En voinut olla kysymättä, että kävikö innostunut sonni myös. Se oli virhe, esimiehen naamasta näki ettei hän tajunnut ollenkaan mitä höntti muija nyt puhuu. Änkytti vain, että ei, ei käynyt. Taas kasvoi maineeni omituisten ja vääränlaisten repliikkien heittelijänä; maine ei ole täysin aiheeton.
Olen myös turmellut työpaikkaruokalan emännän viattoman mielen opettamalla hänelle lukuisia sananmuunnoksia asteikolta pikkutuhmasta tosi rivoon. Hän tosin pyysi sitä itse, mutta silti tunnen kerääväni pahaa karmaa. Viimeisellä tuomiolla minua tästäkin muistutetaan.
Maailma on heti parempi paikka, kun ihminen on vähän virkeämpi ja nukkunut hyvin. Täytyy yrittää muistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti