sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Helsinki

Pieni ympäristönvaihdos kävi mahdolliseksi tänä viikonloppuna, joten läksimme puolison kanssa halvoilla junalipuilla pääkaupunkiin. Sisämaan asukkina olen jotenkin aina viehättynyt Helsingin siitä ominaisuudesta, että se on aivan "eteläreunalla", merta on rauhoittavaa katsella.


 Kävelimme pitkän lenkin rantoja myötäillen. Ihmisiä oli liikkeellä hämmästyttävän vähän, siis lauantai-illaksi Suomen suurimmassa kaupungissa. Rannalla lenkkeili nainen, joka vähän väliä hölkän lomassa tanssahteli iloisesti käsiään heilutellen ja pyörähdellen. Hymyilikin suorastaan aurinkoisesti, ilmeisesti ihan elämisen ilosta. Mietin, minkä pitäisi muuttua, että minä voisin kuvitella ilmaisevani iloani samalla tavoin. Luultavasti DNA:n.





Kaivopuistossa näimme maiseman hehkuvimmat värit. Ihmisiä ei juuri näkynyt sielläkään.

Kävelymme vei meidät rautatieaseman lähettyville, ja siirryimme jonkinlaiseen baarihyppelyyn. Merkityksellinen keskustelu kumppanin kanssa on joskus helpompaa, kun ei olla kotona; kun kummallakaan ei ole käsiensä ulottuvilla kotitöitä tai muita huomion jakamista vaativia seikkoja, tulee kiinnitettyä erityistä huomiota toisen kuuntelemiseen ja siihen, että sanoo, mitä tarkoittaa, ja sanoo sellaisetkin asiat, jotka ovat jo pitkään vaatineet sanomista.

Yötäkin olimme, ihan vallan hotellissa. Huone oli korkea ja tummasävyinen, kuulemma renessanssihuone. Yöllä puoli neljän aikaan kuulimme palohälyttimen soivan vaimeasti. Tai puoliso kuuli, minä heräsin lähinnä siihen kun hän nousi sängystä. Ääni kuului huoneeseen vain vaimeana hurinana, mutta avattuani oven totesin, että toden totta, hälytyskello soi seinällä. Hetken ihmeteltyämme puimme vähän vaatetta päälle. Todellisen hädän ollessa kyseessä olisimme ehkä tuolla viivyttelyllä palaneet vuoteisiimme. No, aiheeton se hälytys sitten loppujen lopuksi oli. Meillä on jostain syystä taipumusta houkutella luoksemme aiheettomia palohälytyksiä hotelleissa, koska vastaava on sattunut ainakin kahdesti aiemminkin. 

Valvominen ja muutamat illalla nautitut alkoholijuomat tekivät olon kankkuselliseksi koko päiväksi. Silti on mukava olo: pienikin liikkeellä olo on joskus perin piristävää.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti