Olen Helsingissä. Terveisiä täältä vaan. Tämä on taas sitä yksinäisyydestä ja irrallisuudesta nauttimista, mitä aina välillä mainostan. Ettei tarvitse kysellä kenenkään muun mielipidettä kuin omaansa.
Aina sitä meikäläinen maalainen unohtaa joitain asioita pääkaupungistamme. Ainakin sen, että noita helkkarin hanhia on paikoittain jopa pelottavan paljon. Aamulla näin arviolta satapäisen hanhilauman Töölönlahden rannalla; osa tästä pahaenteisestä parvesta oli juuri ylittämässä pyörä- ja kävelyreittiä käyttäen suojatietä! Kävelin ohitse kiertämättä tahi väistämättä yhtään, koska ajattelin, että ei tässä nyt yksiä elukoita pelätä. Eivät väistäneet hanhetkaan, pikemminkin katsoivat kenokauloineen suoraan kohti ja päästivät sähisevää ääntä nokat ammollaan. Mukavampia eläimiä ovat joutsenet, vaikka yksi joutsenvanhempikin kyllä sähisi minulle. Sillä oli mukanaan pienen pienet poikaset, jotka näyttivät harmaasta plyysistä tehdyiltä.
Hotelli on Annankadulla. Huone on pieni, mutta sänky on leveä. Plussaa huone saa ikkunalaudasta joka on tarpeeksi leveä istumiseen. Miinusta tulee suihkun pyyhetelineestä, joka on lämmitetty älyttömän kuumaksi ja jostain syystä sijaitsee itse suihkutilassa. Olin kaltata kinkkuni siihen. Miinusta myös lattialta löytyvistä paksuista, tummista hiuskarvoista, joita blondi ei ainakaan omikseen tunnista.
Suomenlinnassa oli eilen jokunen muukin, etten sanoisi jopa "everyone and his dog". Eilen tosin taisi ollakin se heinäkuun ensimmäinen varsinainen kuuma päivä. Yleensä olen sattunut Suomenlinnaan sellaisina aikoina, että olen saanut kontemploida merimaisemaa kallioilta näkemättä juuri ketään muuta, mutta eilen erämaa vilisi erakoita. No, vaeltelu oli silti meditatiivista. Poltin ylähuuleni auringossa.
En tiedä, miksi aina etukäteen elättelen reissuistani sellaisia fantasioita, että tulen kaiken muun lisäksi levänneeksi kunnolla. Pitäisihän minun jo muistaa, että nukun kurjasti vieraissa paikoissa. Viime yönäkin sätkin ja säpsähtelin ja näin kerrostuvia unia: unessa näin unta, jossa joku pelottava fitnessnainen tunkeutui hotellihuoneeseen, sitten heräsin unessa tästä unesta, ja epämääräisten häälyvien tapahtumien jälkeen heräsin viimein oikeasti. Tai olenko siitäkään varma? Voihan olla, että näen edelleen jotain sössöistä kaleidoskooppiunta, jossa kävelen jalkani kipeiksi ja syöpöttelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti