Tästä viikosta alkaen teen jouluun asti nelipäiväistä työviikkoa. Ihan omalla kustannuksella, luovuin siis viidesosasta palkkaani. Tytär 2:n lähes ensimmäinen kommentti asiaan oli: "Tuleeko meistä nyt köyhiä?"
Käytin vapaan perjantain tänään hyvin. Kävin salilla (siellä ei vastoin odotuksiani ollut erityisen tyhjää), kävin kaupassa, siivosin huushollin. Aurinkoinen ja tuulinen syyspäivä saa minut energiseksi; osansa tekee tietysti sekin, että nukuin suhteellisen hyvin. Ulkona on niin kaunista, että sydäntä särkee. Tuuli tuntuu puhaltavan suoraan ajatuksiin asti. Sheri Tepperin romaanissa Ruohojen maa (Grass) syksyn viiston auringonvalon kultaamien lehtien värille annetaan nimi "sydänsurun kulta", se on varsin sopiva ilmaisu.
Jotkut ovat kuulemma jo lapsena oppineet yhdistämään ruoan rakkauteen. Minä taas yhdistän siisteyden mielenrauhaan. Rauhoitun ja rentoudun parhaiten, kun ympäristö on siisti ja puhdas. Tänään siivotessani ajattelin, että kodin siivoaminen on jopa mukavaa silloin, kun sitä ei tarvitse tehdä rättiväsyneenä illalla. Kiiltävä tiskipöytä ja raikkaat, ulkona käyneet matot saavat hymyilemään. Olen ehkä jotenkin huolestuttava tapaus, ainakin tytärten mielestä olen.
Syksynhaikeus saa tietysti myös ajattelemaan ajan kulumista ja kuolemaakin, sillä lailla rauhallisella ja hyvällä tavalla. Mietin, mitä minusta ajatellaan ja mitä muistetaan, kun olen kuollut. Muistavatko tyttäret lähinnä sellaisia asioita, kuin lievä siivoushulluuteni ja vaatteiden viikkaamisesta nalkuttaminen, tai sen että "te pidätte iskän kanssa kauheeta armeijakuria", kuten eilen saimme kuulla? Ehkäpä, ja se on vähän surullista, sillä eivät nuo kuitenkaan ole minussa omasta mielestäni mitenkään kovin olennaisia piirteitä. Muistaako puolisoni lähinnä epätasaiset mielialani ja hankaluuteni? Jääkö ystävilleni parhaiten mieleen se, että olen teräväkielinen, utelias, pistän nenäni joka asiaan ja sanon usein asioita, joita ei kannattaisi sanoa? Äh sentään.
Kuvittelenkohan vain, vai olisiko kahden kuukauden kuntosalikäynneistä jo nähtävissä jotain tuloksia? Näytän peilissä jotenkin hiukan ryhdikkäämmältä ja lisäksi olen havaitsevinani jonkinlaisten vatsalihasten aivan pienenpientä kehittymistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti