Miksi tuntuu olevan automaattisesti epäilyttävää muuttaa mieltään? Jos aikaisemmin on ajatellut vaikkapa jostakin maailmankatsomuksellisesta asiasta että X, ja sitten vuosien harkinnan jälkeen tuleekin siihen tulokseen, että Y, tuntee itsensä jonkinlaiseksi takinkääntäjäksi. Siis vaikka mielenmuutos olisi perusteltu ja harkittu. Tuntuu, että sitä pitäisi selitellä, ettei ympäristö olettaisi mielenmuuttajan olevan jotenkin vinksahtanut tai oleellisesti erilainen kuin aiemmin.
"Et sä ennen ole ollut tuota mieltä!" Kyllähän se kieltämättä herättää epäilyksiä, jos vaikkapa vanha isäukko on yllättäen vaihtanut maltillisesta keskustalaisuudesta kiihkeään perussuomalaisuuteen. Että onko sillä nyt yläkerrassa kaikki kohdallaan. Mutta jostain syystä tuntuu, että pienemmätkin mielenmuutokset tekevät ihmisestä epäilyttävän. Vallankin, jos hän on aiemmin ollut samaa mieltä kanssasi, mutta onkin nyt vaihtanut kantaansa vastakkaiseksi! Jösses!
Samaa asiaa sivuten: jos tekee elämässään jonkin ratkaisun, suuremman tai pienemmän, ja siitä ei tulekaan ikuinen ja muuttumaton, onko kyseessä väistämättä epäonnistuminen? Jos asioita tarkkaan punnittuaan jättää työnsä ja muuttaa maalle, viihtyy siellä neljä viisi vuotta ja palaa sitten kaupunkiin ja entisenlaiseen työhön, pitääkö se tehdä korvat luimussa ja vähin äänin, koska maallemuuttoprojekti epäonnistui? Entä jos ne neljä tai viisi vuotta olivat enimmäkseen hyviä ja elämänmakuisia vuosia, mutta käytännön syyt tulevat vastaan? Miksi on niin helppoa ajatella, että jos jokin ei olekaan lopullista, kyseessä on moka ja hukkaanheitetty aika ja energia? Vaikka nyt parisuhteissakin. Vaikka tulisi ero, liitto on voinut silti olla parhaina aikoinaan oikein hyvä.
Kalle Päätalon kirjoissa Hiltu-Jakki esittää vakituisina periaatteinaan, että hän ei kalaa suuhunsa pistä eikä pue ylleen pussihousuja. Muistaakseni vieläpä niin, että sanoo, että hänet saa ampua, jos joskus pussihousut jalassa nähdään. Ihanteellinen malli ihmisestä, joka seisoo periaatteidensa takana, eikä muuta mieltään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti