Kävin asioilla. Palatessani huomasin, että talomme ulkoseinään rapun oven viereen on joku kirjoittanut aronianmarjan mehulla: "MOI! JOS LUET TÄTÄ, OLET KIROTTU!"
Tunnenkin sopivasti olevani kirottu. Kaikesta yrittämisestä ja Mikko Alatalosta huolimatta minun on tunnustettava tosiasia: olen sekaisin kuin seinäkello. Ahdistunut, surullinen, masentunut. Enkä tunne tällä hetkellä kykeneväni tekemään asialle juuri mitään.
Joku on ehkä joskus lukenut postaukseni yhteyden lonkeroista. Tällä hetkellä lonkeroni on leikattu juuria myöten poikki ja pelkään, ettei uusia enää kasva. Olen etäällä kaikista, puolisostakin, mikä on harvinaista. Olen yksin sisäavaruudessani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti