perjantai 27. helmikuuta 2015

Makean säännöt

Kuljeskellessani Sokoksella nappasin esittelijältä leipämaistiaisia. Siinä sitten tuli vääränmakuisesta limpusta mieleen nämä käytössäni jo vuosikausia olleet sisäsyntyiset säännöt:
  • Ruisleipä ei saa olla makeaa. Siinä ei saa olla imelyyttä perunasta eikä muustakaan epämääräisestä, vaan sen on oltava kunnon hapanta ja ruokaisaa leipää. Eikä mitään ihme hedelmäsattumia, niin kuin Virossa joskus.
  • Hedelmiä ja muita makeita makuja ei saa sotkea lämpimiin ruokiin. Ei edes broilerikastikkeisiin, vaikka joku sellaisen tavan on joskus valitettavasti keksinytkin. Poikkeuksena on pizza, jossa ananas on sallittu. Persikka on toki pizzassakin kauhistus.
  • Ylipäätään mikään ruoka, jota syödään nälän tyydyttämiseksi, ei saa olla millään lailla makeaa.
Olen aina ollut kiihkeästi kaikenlaisten karkkien, suklaan ja muiden herkkujen perään, mutta vanhemmiten sietokykyni on huomattavasti laskenut. En kykene enää syömään suklaalevystä kuin muutaman rivin kerrallaan - nuorena olen useammankin kerran syönyt koko Fazerin sinisen yhdeltä istumalta. En syö enää lainkaan makeutettuja jugurtteja tai rahkoja, koska ne ovat suussani aivan liian imeliä. (Suklaavanukkaita syön. Ei tässä mitään logiikkaa välttämättä ole.)

Viikonlopuksi ostin uutta Fazerin suklaata, jossa on seassa popcornia. Suolaista popcornia. Näin päin yhdistäminen on suuni mielestä siis ok: makeaksi tarkoitetussa eineessä saa kernaasti olla myös suolainen maku.

***

Viikolle tuli turhan nihkeästi työtunteja. Palkkapussi jää laihaksi. Onneksi esimiehenämme toiminut henkilö otti loppujen lopuksi ohjat käsiinsä ja alkoi antaa meille selkeitä ohjeita ja reunaehtoja työajoista. Tänäänkin sai tehdä viisi tuntia, sitten kotiin. Sanoin esimiehelle, että arvostan sitä, että hän otti asiaan selkeän kannan ja ilmaisee sen myös.

Tyttäret ovat matkoilla. On mukavaa olla aikuisten kesken, mutta välillä tulee mieleen, että millaista se elämä sitten oikein on, kun lapset aikuistuvat ja itsenäistyvät. Hiljaista ainakin. Tekemistä on vähemmän. Puolison kanssa pitää keksiä paljon uutta juttelemista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti