Pääsiäisen kuvia

Koska huhtikuussa kuuluu asiaan hämmästellä kevään etenemistä, olen tänä pitkänä viikonloppuna suorittanut sitäkin. Kirjasto oli eilen kiinni, joten lähdin pyöräilemään kameran kanssa tavanomaiseen piilopaikkaani päin.

Pajunkissat olivat osin jo räjähtäneet. Etsin pitkään soveliasta kohtaa, jossa olisi kuvattavaksi kauniita kissoja, ja sitten kun sen löysin, oli penger siinä kohtaa sen verran pehmeä, että pyörän jalka ei pitänyt ja pyörä romahti ojaan. Intoni kuvata pajunkissoja lopahti.

Piilopaikassani vedet ovat olleet vapaat jo reilun viikon. Lokeilla kuulosti olevan jokin kuvio meneillään läheisellä luodolla, joten muuta luonnonelämää en oikein kuullutkaan. Vesi liplatti kyllä oikein kauniisti.

Järven pinta oli reilusti alempana kuin viime keväänä, ja astinkiviä pitkin pääsi loikkimaan joillekin pienemmistä luodoista.

Tunnen aika huonosti lintuja laulusta, mutta kaksi varmaa nakkia tunnistin - kaikkialla tällä hetkellä kuuluvan peipposen sekä sepelkyyhkyn. Sinivuokkoja on järven rantamilla nyt tupas jos toinenkin. Muistan, että lapsuuteni kotikonnuilla sinivuokko oli aikanaan varsin harvoin nähty, vaikka asuin tuolloin etelämpänä. Nykyisillä sijoillani sinivuokkoja on joka kevät runsaina sinisinä keskittyminä.

Hiekkatien varren ojista kuului melkoista pulinaa. Pysähdyin parikin kertaa katsomaan lähempää, kuka siellä pulisee, mutta en kertaakaan onnistunut näkemään mitään varsinaista liikettä, vain veden pyörteitä. Yhdessä ojassa sitten oli jo sammakonkutuakin, joten oletan, että sammakot ne siellä sekstasivat.

Koska olen pääsiäisen ajan elänyt kuin herran pellossa (tyttäret ovat olleet kylässä toisaalla), tuli mieleeni myös neuloa. Tekaisin siis merino-silkkilangasta vauvanmyssyn tuttavan tulevalle vauvalle; kuvassa myssyä esittelee Nasu.