maanantai 16. marraskuuta 2015

Vaikeaa

On osattava päästää irti. On opittava ja pohjaan asti sisäistettävä se, että kaikki asiat eivät korjaudu. On vain siedettävä se, että ennen niin läheinen ystäväni on vihdoin, vuosien jälkeen, tajunnut huonojen puolieni koko laajuuden, eikä pidä minua enää vaivan arvoisena. On kestettävä se, että olen hänen tärkeysjärjestyksensä pohjimmaisena, tai sitten en enää edes listalla. On hyväksyttävä, että hän on kääntänyt kelkkansa suhteeni hyvin nopeassa tahdissa. Ja se koskee, itsekeskeiseen minääni se koskee kuin olisin juonut viemärinpuhdistusainetta. Kivun seassa tunnen myös raivoa. Sekin koskee.

***

No, joka tapauksessa olen päätynyt joulusesongin ajaksi töihin, vieläpä myyntitöihin. Eräs entinen työkaverini oli maininnut nimeni esimiehelleen ja minut palkattiin kiireapulaiseksi - pelkän puhelinsoiton perusteella! Sain siis töitä suhteilla! Olen luullut, että näin voi käydä vain kaikille muille, niille hyville tyypeille nimittäin.

8 tunnin vuorot asiakaspalvelussa tuntuvat melko pitkiltä. Hirveästi muistettavia asioita. Esitän reipasta ja pärjäävää ja toivon, etten mokaa pahasti eikä kukaan huomaa, että kognitiivinen kapasiteettini on huonontunut ja älykkyysosamääräni laskenut ainakin 50 pistettä. Työkaverit ovat mukavia. Olen tehnyt vasta muutaman vuoron ja uskaliaasti päätellyt niiden perusteella, että pärjään kyllä jouluun asti. Joulukuussa ei silti varmaankaan paljon muuta jaksa tehdä kuin töitä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti