lauantai 22. kesäkuuta 2013

Kesäpäivänseisauksen sekalaiset

Keräsin joutomaalta luonnonkukkia keittiöön, mutta jouduin siirtämään ne parvekkeelle, koska ne haisivat jumalattoman pahalta. Useimmat asiat eivät ole ihan sitä, mitä niiden etukäteen ajattelee olevan. Tämä olkoon päiväni motto tänäänkin. 

Kaupunkijuhannuksen viettäminen kuulostaa vireiden eläkeläisten ja trenditietoisten nuorten tavalta. Vähän hip ja vähän cool, eikä tarvitse käydä ulkovessassa hyttysten kanssa sukulaisten mökillä. Oma kaupunkijuhannukseni ei ollut suunniteltu, mutta mukava silti. Oli tarkoitus mennä ilmaiskonserttiin, mutta lähdimme kotoa hieman liian myöhään, jätimme auton hieman liian kauas, ja totesimme kohti tapahtumapaikkaa kävellessämme, että emme ehtisi olla perillä kuin hetkisen ennen tapahtuman päättymistä. Käännyimme takaisin.

Oli tarkoitus nähdä juhannuskokko, josta olimme lukeneet lehden menovinkkipalstalta. Olimme paikalla hyvissä ajoin, ehdimme nauttia auringosta, tuulesta ja kalliota pitkin kierivien juomatölkkien äänestä aivan kiireettömästi. Näimme kelluvan saunan, josta iloinen sakki huuteli katselijoille, että tulkaa saunaan. Ihmisiä alkoi kerääntyä paikalle, kun kokon ilmoitettu sytytysaika lähestyi. Mitään kokkoa ei kuitenkaan näkynyt missään, eikä sellaista myöskään taianomaisesti ilmaantunut luvatulla kellonlyömällä. Ihmiset alkoivat siis valua poispäin, meidän seurueemme mukaanlukien. Palasimme lähiökotiimme ja join pari lasia valkoviiniä nakkien kyytipojaksi keittiön pöydän ääressä. En nähnyt superkuuta, joten kävin nukkumaan.

Siskoni on kuulemma vastoin tapojaan lähtenyt juhannukseksi festivaaleille. Olen etsinyt häntä netissä olevista tapahtumassa otetuista valokuvista, toistaiseksi tuloksetta. Ehkäpä hän ei viihdy tapahtumien etulinjassa, tai sitten kukaan ei kuvaa keski-ikää lähestyvien naisten juhannuksenviettoa.

Vuosi kääntyi taas yöpuolelleen ja päivät alkavat lyhetä, kuten edesmennyt vaarini muisti joka juhannus julistaa. Minun kesäni on kuitenkin vielä suurelta osin edessäpäin - pakkohan sen on olla, kun lomakaan ei ala ennen kuin kahden viikon päästä. Niinhän?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti