Tytär 2 ei ilmeisesti ole oppinut rippileirillä tupakoimaan (mistä siskoni varoitteli), mutta sen sijaan meikkaaminen lisääntyi laakista. Minua huvittaa se, miten hän pyrkii naamanlaitteluaan salaamaan, vaikka emme suinkaan puolison kanssa ole meikkaamista paheksuttavan toiminnan listalle olleet laittamassa. Ja toisaalta, millaisena komeljanttarina hän minua oikein pitää, jos pelkää minun reaktiotani? Ilmaisin lounaalla ystävällismielisesti huomanneeni rajauskynän ym. käytön, mikä sai tyttären vetämään kätensä silmilleen! Ihme intiaani. Ikään kuin se nyt jotenkin salattavaa olisi, että rippikouluikäinen tyttö vetää mustia rajoja silmien ympäri.
Pääsimme sitten kyllä keskustelemaan silmien rajauksen yksityiskohdista. Tytär 2 vaikuttaa tässäkin asiassa heti kättelyssä taitavammalta kuin minä.
Tytär 1 puolestaan sai eilen tiedon, että pääsi siihen oppilaitokseen, johon halusikin. Seurasi tusinan verran tasajalkahyppyjä, kiljumista ja nurkkaan kipeästi kolahtanut kyynärpää (mustelma huomattiin vasta tässä äskettäin).
***
Vaikka olenkin ollut vähän nuopealla mielellä, niin kai se kannatti herätä tänäänkin: opin uuden termin demiseksuaali. En ole ihan varma, mutta saatan jopa itse olla sellainen. Tai sitten en, jos se lasketaan, että minun on kyllä ihan mahdollista teorian tasolla himoita muitakin henkilöitä kuin romanttisten tunteideni kohteita, mutta en ole koskaan päässyt siinä käytännön harjoituksiin asti. Potentiaalisen demiseksuaalisuuden lisäksi olen suhteellisen piintynyt heteroseksuaali sekä ainakin osa-aikainen ihmissuhdeanarkisti.
Ai että miksi kaikelle pitää olla määritelmä ja nimi ja lokero? Jos jollekin asialle on nimi, niin sehän tarkoittaa sitä, että omat tuntemukset eivät olekaan ainutkertaisia vaan jopa niin yleisiä, että ne on nimetty. Helpottavaa se on joskus.
***
Lisäys myöhemmin: Tämän laajemman määritelmän luettuani totesin, että en ole demiseksuaali. Tulipahan sekin asia opittua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti