Kyllä se tapetointi valmiiksi saatiin. Prosessiin meni taas kerran noin puolitoista kertaa niin paljon aikaa kuin mitä alunperin olin ajatellut (tätä ihminen ei vain opi, näemmä). Tulos ei ole erinomainen, mutta kelvollinen kuitenkin. Kouluarvosana 8-. Yhteen kohtaan tökkäsin saumarullan varrella mustan jäljen; ajattelimme peittää sen seinäkellolla. Yksi vuota meni hukkaan, koska puoliso sörkkäsi sen reunaan repeämän. Valokatkaisijan alle puoliso repäisi tapettiin palkeenkielen ja vähän myöhemmin minä sohin sitä ratkeamaan vielä lisää, eikä korjauksesta tullut kovin hyvä. Laskeskelen tässä, että kumpikaan meistä ei siis törttöillyt juurikaan toista enempää - aika tasoihin menee. Huusimme välillä vähän toisillemme ja nurkan tapetointimenetelmästä oli niin paljon erimielisyyttä, että siinä kohtaa piti pitää kahvitauko. Huoneen tultua valmiiksi olimme edelleen puheväleissä, emmekä edes kiukkuisia. Aika hyvin.
Nyt olemme perjantaista asti vuoronperään vannoneet, että taas kuu näreen kiertää, ennen kuin mitään vastaavaa tässä huushollissa yritetään. Emme kumpikaan ole sillä tavalla tekeviä ja käteviä ihmisiä, että erityisesti nauttisimme tällaisista kunnostushommista. Minä stressaan, etten onnistu, ja puoliso ei vain yksinkertaisesti pidä reiskailusta.
Tyttären huoneen rymsteeraaminen pani tietysti dominoefektin liikkeelle ja tavaroita on siirrelty paikasta toiseen, kellarivarastoa on jouduttu järjestelemään ja kierrätyshylly sekä punainenristi ovat vastaanottaneet rojujamme makuupussista jääkiekkokypäriin. Mutta mihin ihmeeseeen saan poistettua 21 kappaletta Aku Ankan puolivuosikertakansioita? Ne ovat edelleen olohuoneen nurkassa, ja piru vieköön mutta perjantaihin mennessä ne katoavat, tai nimeni ei ole Sylvi.*
Kävimme Ikeassa. Haluaisin muuttaa asumaan johonkin niistä malliasunnoista, joissa kaikki ratkaisut ovat järkeviä ja siistejä, värit vaaleita ja huonekalut sopivat toisiinsa ja pohjapiirustukseen kuin palapelin palat. Testasin moottoroitua sänkyä ylös-alas ylös-alas niin kauan, että myyjä tuli kysymään, voisiko auttaa. Sanoin, että ei kiitos, mä vain fiilistelen.
*) Eihän se olekaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti