torstai 8. lokakuuta 2015

Pimeät ajat

Outoa ja kammottavaa on se, miten ihminen saattaa unohtaa itseään koskevia asioita ihan tuosta vaan. Tai olla ylipäätään kaikesta irrallaan kuin avaruusukko, vaikka luuleekin kävelevänsä suhteellisen skarppina todellisuuden pinnalla.

Siivosin ja hävitin tarpeettomia papereita ja vanhoja lääkereseptejä keittiöstä. Nipussa oli printti minulta otetusta EKG:stä vuodelta 2012. En muista mitään, mikä liittyisi mahdollisiin sydänongelmiin tuolloin. Kysyin puolisolta. Hän sanoi heti, että minulla oli rytmihäiriöitä kyseisenä vuonna. Täytyy olettaa, että ne ovat tuolloin vaivanneet enemmänkin kuin vähän. Minulla on nimittäin kautta aikuisikäni ollut pieniä, todetun harmittomia rytmihäiriöitä, joista en sen enempää huolestu. Kolme vuotta sitten olen kuitenkin mennyt niiden takia lääkäriin ja saanut lähetteen laboratorioon. Miksi en muista tästä mitään?

 Ja edelleen: mitä muuta olen unohtanut?

Mikä minussa on vialla? En ole lainkaan oma itseni - ja vaikka tavanomainen itseni ei ehkä ole mikään loistava identiteetti, olisi se sentään tuttu. Nykyinen minäni on ulkona kaikesta kuin tamponin naru. Tänä aamuna katsoin ikkunasta ulos ja ajattelin selkeästi: "Kato pirua, siellä on syksy! Missä välissä se on tullut, sillä viimeksi kun tarkistin, oli kesä?" Olen ollut jossain helkkarinmoisessa umpiossa pääni sisällä. Olen siellä osa-aikaisesti edelleen, mutta tänään sentään huomasin vuodenajan vaihtuneen. Bravo. 

***
Lisäys hetkistä myöhemmin:
Breaking Cat News tuo iloa elämään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti